Tammikuusta elokuun 15. päivälle siirrettiin Neitsyt Marian kuolin- ja taivaaseenastumispäivä vuonna 528 keisari Mauritiuksen aikana. Se on aikanaan ollut huomattava juhla suomessakin. Nousiaisissa on vietetty Jälki-Maarian kirkkomessua. Agricola käytti kahta nimeä; Isoi Marian päivä assumptio ja Neitsen Marian juhlapäivä, jolla hän kuoleman kärsi. Nälkä-Marin päivästä puhutaan myös.
Myöhäiskeskiajalla Heinä- eli Kukka-Maria on ollut pääjuhla ja taivaaseenastumispäivä vain jälkijuhla. Virsikirjan kalenteriin se on vakiintunut 1700-luvulla. Vanhasta Neitsyt-Marian juhlasta ovat muistona Marjatta ja Marja nimet. Marjatta juontaa Marketasta (Marietta) jälkimmäinen rinnastetaan sanaan marja. Vuonna 1950 paavi Pius XII julisti, että Neitsyt Maria on astunut elävänä taivaaseen, joten enään ei puhuta kuolinpäivästä.
Elonkorjaaja ei kaipaa sadetta ja Marian pelätään satavan pitkään, saattoipa "sataa peräkkäin 40 päivää".
"Jos Kusipuo-Maijan päivänä sataa, niin sataa koko syksyn"
Pappiloissa ja kartanoissa oli tapana kylvää hiukan myöhemmin.
"Jälki-Maarjan päivänä herrat ennen ensi kerran kylvivät."
Milenkiintoista tietoa, hauskasti kerrottu :)
VastaaPoistaKauniit kuvat aina miellyttää silmää :)
Nämä wanhat wiisaudet kiinnostavat ja nytpä löysin bloginkin, joka näistä kertoo. Hyvä homma!
VastaaPoistaseijastiina, kiitos, minustakin nämä ovat aika mielenkiintoisia, mitä kaikkea sitä wanha kansa onkaan osannut, tajunnut, ymmärtänyt.
VastaaPoistaTaru, tervetuloa! Yritän tänne keräillä hajanaisena olevia, minusta mielenkiintoisia, juttuja. Saattaapa sitä Kalevalaakin sekaan lujahtaa...