Ollos tervehditty näille sivuilleni.

Blogeja minulla on kolme, yhdessä alteregoni Hörvelö kerää listaa kaikesta pitämästäänliittäen kuviani joukkoon, toisessa lyhyesti kuvasanailen.. enkä aina niin positiivisestikaan.

Tässä ajattelin kirjailla noita perin mielenkiintoisia Wanhan kansan merkkipäiviä, jotka sisältät syviä kansanviisauksia. Niiden mukaan elettiin arjet ja pyhät, kylvettiin sekä korjattiin sato. Olen erittäin iloinen kommenteista ja jos lisäilet päiviin liittyviä sanontoja.


12. syyskuuta 2010

Syyspäivän tasaus



Vielä kuusisataa vuotta sitten oli 12.syyskuuta syyspäivän tasaus. Sitä edelsi silmänkirkastusjuhla.  Vanhoissa työpajoissa mestari tarjosi kahvit ja ryypyt ja verstaaseen sytytettiin ensimmäisen kerran valot (myös syyspäiväntasauksen aikoihin). Saattoivatpa juhlat jatkua vielä muutamalla ryypillä tuon jälkeenkin. Puolet vuodesta on verstaissa tarvinnut lisävalaistusta, olihan ainakin kisällien ja oppipoikien työpäivä kaksitoistatuntinen. Lamput korjattiin pois 10.maaliskuuta eli Mikkelin päivään. Agricolan rucouskirjan kalenterissa kevätpäivän tasaus sijaitsi tuossa kohtaa.

Nykyinen syyspäiväntasaus on hiukan myöhemmin. Jos tuolloin esiintyy revontulia, ne ennustavat pakkasia.

"Aleksanterin päivä on perunan nostopäivä" 


6. syyskuuta 2010

Pestuumarkkinat


"Mooses on kylmä mies"

Vielä viime vuosisadan alussa olivat pestuumarkkinat, varsinkin häme-savoakselilla, hyvin yleisiä. Yleisin pestuupäivä on ollut syyskuun toinen sunnutai. Muutkin sunnuntait tuon jälkeen olivat pestuupäiviä, pitihän mahdollisesta uudesta työpaikasta oltava varmuus ennen palvelusväen vuosipäivää. Se taas on aiempina vuosisatoina ollut mikkeli. Naapuripitäjät pitivät pestuumarkkinoita perättäisinä pyhinä, joten pestittä jääneet saapuivat kuulostelemaan ja keskustelemaan palveluksesta sekä palkan lisäksi saatavista luontaiseduista. Eli eivät nekään ole mikään tämän päivän keksintö.

Maalaistalojen emännät ja isännät samoin kuin kaupunkien porvarit ja kauppiaat siis palkkasivat palvelusväkensä kerran vuodessa pestuumarkkinoilla. Pestuuta edelsi friiviikko (vapaaviikko, runtuviikko), jolloin palkollinen irtautui edellisestä työpaikasta ja valmistautui ei vain muuttamaan taloa vaan myös muuttamaan toiseen pitäjää, jos työtarjous kauempana houkutti.

Kuopiossa pestuumarkkinat ajoittuivat keskiajalta aina 1900-luvun alkuun syyskuun 8. päivän tienoille. Tuona päivänä oli syys-Maria, eli vanhan kirkkovuoden kahdeksas neitsyt Marian juhla, syntymäpäivä. Pestuumarkkinat kestivät kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä tavallisesti saatiin - oikeastaan otettiin - pesti eli työpaikka, ja seuraavana päivänä huviteltiin. Pieni osa seuraavan vuoden palkasta saatiin pestuurahana, joten kaupungissa voitiin hieman törsätä. Usein markkinareissulla löytyi myös mielitietty, ehkä jo edellisvuonna huomattu, ja nyt asia varmistettiin ostamalla sormus ja kihlahuivi.

"Marian syntymäpäivä, näillä aikoina mehtälinnunpojat on täydelliset ja satimen nosto aloitetaan."

4. syyskuuta 2010

Lauantai


"Joka on laiska lauantaina, se on musta sunnuntaina."

Viikonpäivien nimistä lauantai on toiseksi vanhin. Nimenä se on yhteispohjoismainen ja samamerkityksellinen; pesupäivä. Muinaisnorjan laugardagr (laug, kylpy, pesuvesi) samoin Islannista Viroon sekä Vatjaan ja siis meidän perinteinen saunapäivämme. Lauantai oli roomalaisilla Saturnuksen päivä (dies Saturni). Englannin Saturday tulee myös tästä.

Lauantai on ennen pyhää eli ikivanhan tabupäivän aatto. Koska tabupäivänä, eli pyhänä, oli peseytyminen ja pesukartulla paukuttelu vaarallista, se tehtiin edeltävänä päivänä. Täten lauantaista tuli pesupäivä. Lauantaina ei koskaan aloitettu kyntöä, sillä jos sen teki, kohta ojensi koipensa hevonen, jolla silloin kynti.

"Lammas sanoo hoitajalleen: laske lauantaina, susi syöpi sunnuntaina, mato pistää maanantaina, älä lukitse tiistaina, älä keritse keskiviikkona, älä keritse tyynyäni, äläkä kultakruunuani, jalkoja alta polvieni."

1. syyskuuta 2010

Syyskuu


"Millainen on ilma Äkituksen päivänä, sellaista on koko kuukausi"

Sananparsien kautta on syksyn alulle nimetty monta aloituspäivää. Mätäkuun alussakin voi olla kylmää ja perään voi tulla Pärttylin pikkukesä. Toisinaan, kuten tänä vuonna, kaunis ja liki helteinen keli jatkuu syyskuulle, muuttuen hetkessä liki pakkaskaudeksi. Toisaalta ihminen ajattelee tulevaa enemmän kuin olevaa, nytkin jo tuumimme talven tuloa. Ensimmäinen kolea päivä ja meillä on syksyn tuntu. Syksyn alkuhetki siis vaihtelee, mutta "jos pajun juuret jäätyvät syyskuussa, ne ovat marraskuussa sulat".

Linnunradasta on arvioitu talven luonnetta. Mikäli itäpää on himmeä, utuinen tulee syystalvesta leuto. Korkein kohta edustaa keskitalvea ja läntinen siten kevättalvea. "Missä tähtiä enempi, tulee lunta, missä tähtiä vähempi, tulee selkeätä."

Mutta, syksy alkaa syyskuun alusta. Tärkeitä kausitöitä ovat juuresten nostaminen ja syysykyntöjen tekeminen. Viljan pitää olla valmista; "mitä elokuu ei keitä, sitä syyskuu ei paista". Halla vie vehreät.

"Syyskuu syksyn tuo"