"Mitä päivä Pärttylinä, sitä sää sinä syksynä"
Tänään on satanut liki koko päivän ja jos wanhoihin sanontoihin on uskomista, Pärttylin sateet kestävät yhdeksän viikkoa. Usein kansanomaisessa vuosijaossa on ensimmäinen syyspäivä apostoli Bartolomeuksen muistopäivänä. Kyllähän syksyn merkkejä näkyy jo koko Suomessa nykypäivänäkin. "Mikä pisti Pertun päähän, teki mustikan mustaksi, teki yön pimeäksi, toipa pellolle kokkosen, toipa tulta tupasehen." Päivät lyhenevät; "Pärttyli ottaa pois päänalaiset" eli ei päivänokosia.
Kylvöt on pitänyt tehdä, mutta toisaalta päästään nauttimaan maan antimista. Nyt sai nauriita nyhtää syödäkseen ja tapa on siirtynyt perunaankin. Pohjois-Karjalassa on vietetty potakkajuhlaa, jolla perunan syönti aloitettiin. Kyllähän luonnon omaan tahtiin eteneminen tuo maukkaampia tuotteita. Miksi tammikuussa pitää saada uutta perunaa tai lakkiaisjuhliin kasvattaa sitä kasvihuoneturpeessa?
Lounais-Suomessa varsinkin on pellavat pitänyt saada maasta pois. "Jälkeen Pertun vedetystä pellavasta ei tule enää ihoja" samoin on humalan kävyt syytä poimia näihin aikoihin; "jonses korjaa mua Perttuna, niin ma lähren Pohjanmaalle" tällä kuvattiin käpyjen lentävän tuulen mukana.
Aikanaan, kun metsästys oli tärkeä keino saada lihaa ruuaksi, aloitettiin metsälintujen metsästys näinä aikoina. Samoja suuntia noudatetaan vieläkin, osaksi siksi, että poikaset ovat ehtineet kasvaa isoiksi. "Perttulista vipu vireeseen"
"Akkain kesä on Pertusta Mikkoon"
